Minut hyvin tuntevat tietävätkin varmaan, että olen aivan ihastunut mojiton makuun. Kakkujen tekeminen on sikäli epämukavuusalueella mulle, että pätkiskakku on oikeastaan ainoa kakku, jota olen ikinä edes yrittänyt uskaltaa kokeilla.

Nyt päätin tehdä juustokakun (tulette huomaamaan, että tämä on kaukana kakusta ja juustosta) ja kaiken lisäksi yhdistelemällä reseptejä eli tämä tuli suurelta osin omasta päästä kokeiluluontoisena nykäisynä.

Ja kertoakseni totuuden, mähän en siis tehnyt oikeastaan muuta, kun huutelin Ebballe ohjeita ja Ebba teki tämän. Janne kasasi IKEAn hyllyä olohuoneessa ja mä juoksin olohuoneen ja keittiön väliä katsomassa tarviiko joku mun apua...

Mutta... pohjaan siis laitoimme viittä piparia vaille täyden paketin Bastogne-keksejä murskattuna muruksi ja 100 grammaa sulatettua margariinia. Ebba paineli seoksen lusikalla jälkiruokakulhoihin, koska ajatuksena oli tehdä liivatteeton kakku ja ajattelimme, että koska päällismönjä ei todennäköisesti hyydy, on kakku parempi koota valmiiksi tarjoiluastioihin. Seos meni siis kuuteen jälkiruokakulhoon.

Mojito-töhkän vuoro... Tarkoitukseni oli tehdä tämä Santa Marian valmiista mojito mixistä, mutta niiden valmistaminen on ilmeisesti lopetettu. Ebba vatkasi yhden purkin Flora vispiä ja hyppysellisen sokeria. Tarkoituksena oli lisätä tässä vaiheessa purkki vaniljatuorejuustoa mutta juuri, kun Ebba oli kaatamassa purkkia sekaan, muistin ettei kukaan ole tarkistanut, onko siinä liivatetta. Olihan siinä. Sinne meni siis juusto. Kaupat olivat jo sulkeneet ovensa eli korvaavan tuotteen piti löytyä jääkaapista: maitorahkaa, 1 purkki. Sekaan vaan ja kourallinen sokeria mukaan. 1 limen mehu ja puntti minttua pieninä paloina sekä 3 dl tomusokeria kehiin vielä ja sekoitus on valmis kaadettavksi keksipohjan päälle. Ebba koristeli vielä mintun lehdillä. Sitten maljat viettivätkin yön jääkaapissa.

Janne oli sitä mieltä, että "kakku" olisi toiminut irtoreunavuoassakin, töhkä kuulemma oli riittävän jähmeää, mä en olisi niin varma... Ihan hyvää tästä tuli, melko makeaa tosin. Se narskuva sokeri tästä mojitoon nähden puuttui. Jos olisi käyttänyt samaa sokeria kuin niissä, olisikohan se pitänyt muotonsa vai sulanut rahkaan?

Tämä siis on ehkä enemmän mojitorahkajälkkäri kuin juustokakku, mutta aion itsepintaisesti kutsua sitä Mojitojuustokakuksi :)

Hyvät perunat keitit, Ebba!